Vakkariksi vaarojen valtakuntaan
Lumen ja luonnon koordinaatit

Vakkariksi vaarojen valtakuntaan

Suomen maine puhtaana, luonnonläheisenä ja palvelualttiina matkailukohteena on kiirinyt ympäri maailman ja matkailu on huimassa nousussa.

Ruka-Kuusamon alueen matkailun nopea kehitys enteilee jo työvoimapulaa eritoten talvikaudella ja ympärivuotisissa työpaikoissa. 

Matkailualan työkenttä on monimuotoinen ja erilaisia työnkuvia on lukuisia. Ravintola-, majoitus- ja ohjelmapalveluiden lisäksi siivous, huolto, markkinointi, ICT sekä erilaiset toimisto- ja hallinnolliset tehtävät työllistävät.

Vaihtelevat olosuhteet vaativat motivaatiota, intoa, itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta, organisointi- ja paineensietokykyä, kielitaitoa ja eri kulttuurien sekä turvallisuusasioiden tuntemusta. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi alkoholipassi, hygieniapassi, ensiapukortti, matkailualan turvallisuuspassi, vesityökortti ja ajokortti riippuen työtehtävistä.

Kausityöntekijän työ on silti sen väärti. Vertaansa vailla olevan työkokemuksen lisäksi saa uusia tuttavuuksia ympäri maailman, oppii toimimaan yllättävissä tilanteissa, kokee ikimuistoisia elämyksiä, luonnon kauneutta ja solmii verkostoja, jotka kantavat läpi elämän. 

Perinteisesti sesonkityöntekijä saapuu pohjoisille leveysasteille pakkasen alkaessa kiriä otettaan, paahtaa töitä hiki pipossa talven ja kirmaa kesälaitumille vapun tietämissä. Nyt Ruka-Kuusamon kesämatkailu on hyvässä kasvussa ja sitä myötä avautuu mahdollisuuksia ympärivuotiseenkin työsuhteeseen. Kesällä työtahti onneksi yleensä hellittää hieman talvisesongin vastapainoksi, koska reippainkin työmyyrä hyytyy, jos kesät talvet painattaa kieli vyön alla. 

Läpi yön kestävä valo tuo kesään myös eksotiikkaa ja erilaista energiaa. Vaarojen valtakunnassa on tekemistä niin maalla kuin vedessä ja Kuusamon kesä tarjoilee sekä matkailijalle että työntekijälle myös oivat mahdollisuudet osallistua erilaisiin elämyksiin. Petipaikan, lämpimän ruuan ja ohjatun aktiviteetin saa jo ympärivuotisesti useimmilta palveluntarjoajilta. 

Tapasimme kaksi perheyrittäjää ja yhden ketjuhotellin ravintolatoimenjohtajan ja keskustelimme työvoimapulasta ja työllistymisen pullonkauloista.

Ruka Safaris tarjoilee elämyksiä ja pohjoisen lumoa ympäri vuoden aktiviteettien, majoituksen ja ravintolapalveluiden kokonaisuutena. Maalaisromanttisessa perinnekylä Iisakki Villagessa voi majoittua hirsihuviloissa, lasihuoneistoissa ja talonpoikaistalossa. Kokouksille ja juhlille on valittavana yleviä hirsilinnoja ja mielikuvituksellisia ravintoloita ja saunoja eri teemoilla. Ohjelmapalvelutarjonnasta löytyy aktiviteettia jokaisen makuun. Hanna Karjalainen on paljasjalkainen kuusamolainen ja perheyrityksen jämäkkä toimitusjohtaja. Tapaan hänet Juhannuskallion maisemassa, tonttupajaa muistuttavan Safarikeskuksen uumenissa.  

– Nuorempana lähdin Ouluun opiskelemaan enkä ajatellut ikinä tulla takaisin, mutta toisin kävi. Mieli muuttuu, kun ikää tulee, Hanna nauraa. Hyvähän täällä on olla.

LSJ Groupin Marjo Määttä on myös kuusamolainen ja piinkovan bisnesnaisen maineessa, mutta hän osoittautuu nauravaiseksi ja helposti lähestyttäväksi. Tapaamme ravintola Rukan Kuksassa, kattovalaisimien kyljissä laukkaavien porojen alla. LSJ Groupin alla toimivat Kuksan lisäksi Salonkijärven rannan erämaiset, mutta ylelliset Rukan Salongin kelohuvilat, Hotel & Restaurant Rukan Kaarna Talvijärven rannalla sekä talvikaudelle 2018-2019 valmistuvat Villa Veskarannan lasikattoiset kelohuoneistot. Sauna on Marjon sydämen asia ja niitä löytyykin joka makuun. On savusaunaa, jääsaunaa, rantasaunaa ja saunahoitoja.

Jussi Kovaniemi on Scandic Rukahovin ravintolatoimenjohtaja. Rovaniemen Pohjanhovissa vuosikymmenen viihtynyt Jussi lähti muutama vuosi sitten hakemaan uusia kokemuksia ja haasteita Rukalta ja niitä hän on myös saanut. Scandic Rukahovi on Rukan suurin hotelli; kokonaisuus sisältää yli 200 huonetta, sviittiä ja rivitalohuoneistoa. Rukahovin ravintolamaailma käsittää ruoka- ja tanssiravintoloita sekä karaoke- ja aulabaarit. Restelistä Scandiciksi vastikään vaihtunut konsepti on Jussin mielestä tuonut mukanaan positiivisia muutoksia erilaisen yrityskulttuurin myötä. 

LSJ Group ja Scandic Rukahovi työllistävät kumpikin talvikaudella viisikymmentä työntekijää ja Ruka Safaris noin kaksikymmentäviisi. Suurin osa kausityöntekijöistä tulee muualta Suomesta. Työntekijöiden tarve on kasvussa ja työvoimapulan ennustetaan pahenevan. 

Sekä Ruka Safariksen että LSJ Groupin asiakaskunta on pääosin ulkomaista, kun taas Scandic Rukahovin kotimaisia. Kokonaisuutta, johon sisältyy majoitus, ruokailut sekä ohjelmapalvelut, saadaan harvemmin myytyä suomalaisille. Scandic Rukahovin vieraat ovat enimmäkseen kotimaisia laskettelijoita, jotka käyttävät myös ravintolapalveluita. 

– Suomalaiset vuokraavat mökin, kokkaavat siellä ja pysyvät enemmän omissa oloissaan, Marjo kertoo, kun taas ulkomaiset haluavat aamiaisesta lähtien ateriat valmiina ja eteen tarjoiltuna sekä osallistuvat ohjelmapalveluihin. Usein heihin tutustuukin syvemmin kuin suomalaiseen. Hanna on samoilla linjoilla. 

– Moottorikelkkavuokraus on hyvä esimerkki. Suomalainen vuokraa useimmiten kelkan itsenäiseen ajoon eikä osallistu ohjatulle safarille, kun taas ulkomaiset ryhmät osallistuvat kokonaisvaltaisesti kaikkiin palveluihin. 

Millä konsteilla työntekijöitä houkuteltaisiin alueelle?

– Tärkeintä on hyvä ilmapiiri ja alueen sekä työnantajan maine. Meille tulee samoja tekijöitä talvesta toiseen, kyllä se kertoo viihtyvyydestä, Marjo toteaa. Tietysti luonto houkuttelee, mutta se on täällä ikänsä asuneelle niin itsestäänselvyys, ettei sitä aina edes muista tuoda esille. Kausityöntekijänä oppii katsomaan maailmaan vähän eri kantilta, omat käsitykset muuttuvat ja tapaa ja saa uusia ystäviä ympäri pallon.

– Töissä pitää olla kivaa ja meillä on, Hanna vakuuttaa. Tänäkin talvena monet lähtivät kotiin itku silmässä vannottaen meitä, että pääsevät ensi talvena takaisin. Kyllä meillä ollaan yhtä suurta perhettä, välitetään ja nauretaan. Ja joustetaan, mutta tietenkin joustaa pitää molempiin suuntiin. Perheellinenkin voi lähteä sesonkityöntekijäksi. Lapsille on paljon harrastusmahdollisuuksia ja pieni yhteisö on turvallinen.

– Rukahovin kausityöntekijän prototyyppi on nuori seikkailunhaluinen sinkku. He haluavat pitää välivuoden, tutustua pohjoiseen ja saada kokemuksia. Hyvät henksuedut ovat myös osa houkuttavuutta, Jussi tietää. 

Matkailualan työehtosopimusten mukaiset palkat eivät ole kovin kilpailukykyisiä. Monet yritykset tekevätkin työsopimuksia korkeammilla palkoilla. Paikallisia hakee Rukalle töihin todella vähän. Yleisesti syynä tuntuu olevan halu löytää vakituinen työpaikka. Yksi syy on myös välimatka Kuusamosta Rukalle; puolisen tuntia kestävää työmatkaa pidetään liian pitkänä. Tämän ovat huomanneet kaikki kolme haastateltavaa. 

– Se on kummallinen juttu, ihmettelee Marjo. Kun itse aikanaan valmistuin sairaanhoitajaksi, tein keikkaa jopa tunnin vuoroista parin päivän sijaisuuksiin eikä siinä kauan mennyt, kun sain vakipaikan. Jostainhan se pitää aloittaa. Ensin pitää näyttää kyntensä ja sitten voi hyvinkin saada vakituisen työn, hän summaa.  

– Meillä vakiväki on paikallista, mutta kausityöntekijöiksi kuusamolaiset eivät edes hae. Etenkin oppaan työssä paikallistuntemus on ehdoton valttikortti. Pohjoisen kasvatit ovat puljanneet luonnossa kelkoilla ja mönkijöillä ikänsä ja tuntevat paikat. Ehdottomasti palkkaisimme oppaaksi mieluummin paikallisen osaajan, Hanna kertoo.

Myöskään Rukahoviin paikallisten hakemuksia ei juurikaan tule. 

– Ehkä se pohjoisen houkutus on eteläsuomalaisella erilainen. Halutaan irtiottoa ja uusia kokemuksia, Jussi toteaa. 

Mitä kautta rekrytointi tapahtuu?

Ruka Safaris rekrytoi itse työntekijänsä, LSJ Group käyttää tuttua rekrytointifirmaa ja Scandic Rukahovissa hyödynnetään ensisijaisesti ketjun sisäistä hakua, mutta käytetään myös vuokrafirmoja. 

– Me haluamme aina valita hakijan itse ja nähdä hänet kasvokkain. Sitä voi olla vaikka minkälainen osaaja paperilla, mutta asenne ja olemus paljastuvat vain tapaamalla, sanoo Hanna.

LSJ Group rekrytoi vuosittain niin paljon työntekijöitä, ettei yrittäjän aika riitä rekrytointiprosessiin. 

– Käytämme tuttua toimistoa, joka tuntee meidät ja vaatimustasomme. Pyrimme silti tapaamaan työntekijät ennakkoon ja päällikköjä palkatessa tapaamme heidät aina kasvotusten ja haastattelemme itse, Marjo kertoo. 

Jussin mukaan ketjun sisäinen haku mahdollistaa myös saman työntekijän siirtämisen toiselle paikkakunnalle töiden vähentyessä ja siirron takaisin, kun töitä taas on enemmän. Näin saadaan sitoutettua työntekijöitä. 

Sesonkilaiset taivasalla? 

Työntekijöiden juurruttamiseen tarvittaisiin myös asuntoja, mutta Rukan asuntotilanteella ei pääse kehumaan. Vuokrakämppiä on vähän ja yksityiset mökkivuokraajat pyytävät monesti päätähuimaavaa vuokraa. Kuusamossa asuntoja on, mutta suurin osa kausityöntekijöistä on autottomia ja tekee pitkää vuoroa aamutunneille saakka. Silloin on kätevää, jos asunto on kävelymatkan päässä työpaikasta. Ruka Safaris, LSJ Group sekä Scandic Rukahovi järjestävät työntekijöilleen asunnot, mikä onkin aikamoinen ässä hihassa. 

– Kaupunginhan se tässä pitäisi tulla vastaan ja rakentaa vuokra-asuntoja Rukalle, sanovat kaikki kolme. Se on osa alueen vetovoimaisuutta ja imagoa ja tukisi hienosti matkailun kasvua.

Oppilaitosyhteistyöstä vipuvoimaa?

Ammatillisen koulutuksen kautta luulisi tulevan innokkaita työharjoittelijoita ja uusia kykyjä alalle. 

– Ottaisimme mielellämme paikallisia harjoittelijoita, mutta hakemuksia ei tule, Marjo kertoo. 

– Toisen asteen koulutuksen opiskelijat eivät useinkaan ole motivoituneita, sanoo Hanna, mutta kehuu Koillismaan aikuiskoulutuskeskuksen eräopasopiskelijoita. Me koulutamme heitä esimerkiksi koskenlaskukippareiksi yhdessä oppilaitoksen kanssa ja siten heillä on mahdollisuus työllistyä saman tien. 

Rukahovi lähestyy opiskelijoita vierailemalla ammattiopistoissa, osallistumalla rekrymessuihin ja syöttämällä vapaita työpaikkoja myös oppilaitosten omiin rekryjärjestelmiin. 

– Ammattitaito kuitenkin vaaditaan. Sesongin kiireeseen saapuvalle ei ole aikaa alkaa opettamaan perunan keittämistä, perustaidot pitää olla valmiina, Jussi toteaa. 

Minkälaisilla taikatempuilla sesonkilainen saataisiin jäämään alueelle pysyvästi? Varsinkaan nuorten, perheettömien seikkailijoiden sitouttaminen ja paikalleen juurruttaminen ei ole kovin helppoa. 

– No, syksyllä meillä aloittaa eräs työntekijä, joka löysi rakkauden Kuusamosta ja muuttaa tänne pysyvästi. Se taitaakin olla se paras tapa saada ihminen jäämään, Marjo nauraa. 

Jos kipinä työskentelystä alueella heräsi, lähetä reippaasti hakemus suoraan yrittäjille. Kerro osaamisestasi ja motivoituneesta asenteestasi ja heittäydy osaksi Ruka-Kuusamon mainiota työyhteisöä. Tutustu näihin: 

Teksti: Salla Karhumaa

Kuvat: Veera Vihervaara, Harri Tarvainen, Rukan hiihtokeskus ja Ruka-Kuusamo Matkailu

Tämä sisältö on osa Ruka-Kuusamon Perehdytyspeli-hanketta (Pelillinen Ruka-Kuusamo - matkailualueen rekrytointi- ja alueperehdytysjärjestelmä).