Tapahtumatuottaja Jussi Saarinen

Tapahtumatuottajan arki ja haaveet

Tapahtumatuottaja Jussi Saarinen palasi kotikonnuilleen

Jussi palasi synnyinseuduilleen puuhaamaan Ruka-Kuusamon tapahtumien parissa kyläpäällikkö Harri Niskasen aisaparina. Vuosikymmen sitten nuoren miehen askeleet suuntasivat pois Kuusamosta, ensin kohti Rovaniemeä ja sieltä Helsinkiin.

– Jokaisen tulisi käydä jossain muualla katsastamassa paikkoja, aina pääsee takaisin. Eikä sitä nuorempana oikein osannut arvostaa kaikkea tätä, että se on siinä, kun avaa kotioven. Luonto, palvelut ja ihmiset ympäri maailman. Sen kanssa on vaikea kilpailla, Jussi kertoo. 

Helsingissä tapahtumatuottajalla meni lujaa. Meininki oli hektistä eikä rauhoittumiseen tuntunut löytyvän aikaa, koko ajan mentiin kaasu pohjassa. 

– Sitä ikään kuin hukkaa oman identiteettinsä, kun elämä on pelkkää hypetystä ja pään sisäistä kiirettä. Lopulta en enää tuntenut oloani kotoisaksi.

Ruka Ski Pride

Tapahtumat toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ulkopuolisten tapahtumajärjestäjien, alueen yrittäjien, kaupungin ja järjestöjen kanssa. Tapahtumien budjetointi, suunnittelu, toteutus ja jälkipyykki kuuluvat tapahtumatuottajan työhön. Tapahtumissa vierailee paljon julkisuuden henkilöitä ja työ vaikuttaa hohdokkaalta, jossa vain hengaillaan kuumien starojen seurassa ja tehdään siistejä juttuja. Häkellyttävää? 

– Ihmisiä ne ovat julkkiksetkin, niin kuin minä ja sinä, ei niitä tarvitse jännittää, Jussi vakuuttaa. 

Pelkkää punaisella matolla patsastelua työ ei kuitenkaan ole, vaan töitä painetaan hanskat kurassa ja hartiavoimin, pitkiä päiviä aamusta yöhön eikä millekään hommalle parane irvistellä. Paperihommat ovat arvatenkin hieman puuduttavia liikkuvalle kaverille, mutta kuuluvat työnkuvaan siinä missä sopimusten vääntö ja roudaaminenkin. 

Rukan hissit, kuva Jussi Väätäinen

Tapahtumatuottajan työstä haaveilevalle Jussilla on selkeä ohje. 

– Mene opiskelemaan ja hakeudu harjoittelupaikkaan, josta saa suhteita. Verkostoidu. Talkoile. Osallistu. Ole sosiaalinen ja reipas. Hyvillä verkostoilla ja suhteilla saa töitä ja mikä parasta, tutustuu jatkuvasti uusiin ihmisiin. Sanopa, missä on parempi mahdollisuus verkostoitua kuin hiihtokeskuksessa, Jussi kysyy virnistäen. Lomailijat vaihtuvat tiuhaan ja porukkaa tulee maailman joka kolkasta. Menet vain rinteeseen, alat siinä jutuille hissinousun aikana ja yhtäkkiä huomaat saaneesi kasapäin uusia kavereita. Ja niiden kautta kavereiden kavereita. Siitä se verkosto syntyy. Ja tämä tapahtuu siinä harrastaessa, ihan itsekseen. 

Kiitos onnistuneesta tapahtumasta tulee ihmisten ilmeistä, ei sanoista. Jussi on aina paikalla järjestämissään tapahtumissa ja viihtyvät ihmiset saavat mielen kehräämään. Tapahtuma elää käynnistyttyään tavallaan omaa elämäänsä. 

– Alussa on visio, mutta vasta kun ihmiset saapuvat paikalle, niin nähdään, miten se oikeasti toimii ja kokevatko he sen omakseen. Vähän kliseisestikin, ihmiset sen fiiliksen luo, tapahtumatuottaja Saarinen muotoilee. Tykkään suunnitella tapahtumia, joissa on jotain uutta, ettei aina tarjoiltaisi sitä valtavirtaa, vaan uskallettaisiin kauhoa vastavirtaan. Jos tapahtuma on hyvin toteutettu kokonaisuus, se toimii, vaikka lavalla ei soittaisikaan listaykkönen. 

Mutta mitä tekisi Jussi Saarinen saadessaan vapaat kädet ja säkillisen rahaa toteuttaa itseään? 

– Festivaalit. Pieni, intiimi tilaisuus, kolmisen tuhatta vierasta, loppuun asti harkittu kokonaisuus. Siellä näkyisi, kuuluisi, tuntuisi ja maistuisi kulttuuri isolla k:lla, hän hehkuttaa. 

Päähkänäkallio Kitkajoella, kuva Hannu Hautala

Vilkkaan, sosiaalisen ja stressaavankin työn tasoittaa kuljeskelu erämaassa, jota Kuusamossa riittää.

– Täällä ihminen saa elää tasapainossa. Välillä katoan päiväkausiksi luontoon, ihan vaan  nauttimaan omasta seurastani. Mitäpä sitä ihminen muuta tarvitsee kuin kivan duunin, hyviä ihmissuhteita ja luonnon käden ulottuville. 

Mitäpä siihen lisäämään.

Jussi vetää lippiksen päähän ja lähtee valmistautumaan henkisesti kolmen kympin lenkille, NUTS-juoksutapahtumaan, kavereiden yllyttämänä, kuinkas muutenkaan. 

Julkaistu: 7.6.2018
Teksti: Salla Karhumaa
Kuvat: Neea Seppänen, Jussi Väätäinen, Ruka-Kuusamo Matkailu ry